Saakoskella aloitettiin uitot 1800-luvun lopulla ja uitto loppui Saajoessa 1952. Työvoimaa tarvittiin paljon. Työmiehiä tuli mm. lähikylistä. Myös naisten panos oli uitoissa tärkeä. Kuvassa Kalmarin mylly. Myllystä on jäljellä enää muutama kivi, mutta vastarannalla on suosittu uimapaikka, Alaränniksi kutsuttu.  Alarännissä on myös matonpesupaikka,  kotalaavu, pari pöytää ja vessa.

 

Alussa oli ...

Suur-Jämsän historian mukaan Saakoskella on asuttu vuonna 1539 maarekisterin molemmissa suurissa kylissä, Juokslahdella ja Ruotsulassa. Edellisessä kunnantalo oli Maahi, joka jaettiin Uuteen- ja Vanhaan -Maahiin n. vuonna 1720. Ruotsulan perustalo oli Lehtimäki, josta vuonna 1787 lohkottiin talonpojalle Ylä-Lehtimäki. Saakosken ensimmäiset torpat olivat Juokslahden Koliseva(1750) ja Ruotsulan Levoniemi (nyk.Levaniemi), joka perustettiin aivan 1800-luvun alussa. Kaikkiaan asutus muodostui verkkaisesti ja myöhemmin kantataloksi Saajoen länsipuolelle muodostui Kalmari (Saakosken kyläkirja 2004).

 

 


 

Kommentit(0)